Torstai-iltana menin katsomaan meidän koulun kuorojen konserttia. Oli kyllä aika mahtava. Ja olin tosi yllättyny kun siellä oli melkein enemmän poikia kuin tyttöjä laulamassa. Varmaan 6 eri kuoroa ja yhdessä kohtaa siellä oli ainakin 50 ihmistä laulamassa yhtäaikaa. Mietin sitä, kun meijän lukionkuorossa tais olla joku 6 poikaa viimeks kun näin niiden esittävän, ja meidän koulussa oppilaita vähintään 7 kertaa enemmän, niin kyllähän sitten on ihan ymmärrettävää, että joku 40 poikaakin oli siinä kuorossa.
Perjantai-iltana olin kavereiden kanssa vähän joka paikassa. Ekaks mentiin johki autiolle(tai siltä se näytti) hautausmaalle ja ajettiin sen läpi autolla. Siellä oli varmaan vaan yksi valo koko hautausmaalla. Sitten mun kaverit sano, että tuossa on krematorio. Siltä se kyllä vähän näyttikin. Sellanen maan alle työntyvä luolannäköinen varastohökkeli, jossa oli teräsovet. Siitä sitten ajeltiin arbykseen syömään. Se on sellanen hyvä ruokapaikka, jossa voi syödä erilaisia sämpylöitä, jotka on täytetty jollain lihalla... ja sieltä saa kans hyviä kierreranskalaisia. Mihinköhän siitä sitten ajettiin... ainiin, mentiin johonkin collegen vieressä sijaitsevaan kuntosalirakennukseen tai joku semmonen... ja ne ovet oli auki. Oli kyllä aikamoinen kummituspaikka. Suomessa ei kyllä jätettäis mitään ovia auki, ja parmpi niin. Sitten kuljettiin se rakennus läpi ja saavuttiin urheilukentälle. Siellä mentiin korkean katsomon ylimmille rappusille hetkeks istuun ja juttelleen, mutta kylmähän siinä jo tuli, ja jatkoimme matkaa. Seuraavaksi mentiin keskelle jotain urheilukenttää(oon seonnu jo aivan laskuista kuinka monta erilaista urheilukenttää sun muuta urheilutilaa täällä on...) ja siellä makoiltiin nelisteen ja kuunneltiin kun meijän kaveri Raisa kertoi tuttuun tapaansa hulluja tarinoita meille. Sanoin, että yks mun kaveri ois "suffocated to laugh"(tukehtua nauruun) jos ois kuullu ne tarinat(Tilda, löydätkö tästä itsesi? :D), mutta ilmeisesti sitä sanontaa ei oo englannissa ja mun kaverit hetken ihmetteli, mitäköhän mää tarkotan... Myöhemmin oltiin menossa johonkin arboreettumiin kävelylly, mutta sitten siinä oli poliisi tien vieressä. Se pysähty ja sitten Hayley rupes teeskenteleen, että se muka etsis jotain. Hetken päästä poliisi jatko matkaa, ja me luultiin, että ei nähdä niitä enään, mutta sitten ne tekikin vaan käännöksen, laitto vilkut päälle ja tuli jutteleen meille. Me vähän säikähdettiin ja mä olin lähinnä yllättyny, kun poliisi pysäyttää eikä mitään väärää olla tehty, mutta sille oli kuitenkin kohtalaisen luonnollinen selitys. Poliisilla oli ekstra-tarkkailu siellä, koska jotkut college opiskelijat kuulemma kiusas jonkun talon asukkaita, jos ymmärsin oikein. Se poliisin selittämä tarina kuulosti niin oudolta... Tuli ihan joku amerikkainen elokuva tai tv-sarja mieleen, kun poliisi pysäyttää, eikä olla tehty mitään väärää ja sitten se sanoo, "ei alkoholia, ei huumeita eikä mitään muutakaan..." :D Sitten ne häippäs ja me päästiin vihdoinkin kävelylle. Ei me hirveen pitkälle pitkälle pötkitty, koska siellä oli ihan pilkko pimeetä, ja mä tunnettuna pimeän rakastajana tietenkin ensimmäisenä juoksemassa sinne pimeään, keskelle metsää.. Taidettiin jäädä yli 200 metriä tavoitteesta, joka oli kallion kieleke...
Eilen olin aamulla auttamassa kaveria, kun se kerää rahaa sen vaihto-oppilasvuotta varten. Se lähtee Australiaan tammikuussa. Oliin pakkaamassa asiakkaiden ostoksia elintarvikekaupassa. Saatiin yhteensä 906 dollaria ja tavoite oli 700, joten hyvin meni! Olin siellä noin 5 tuntia ja kaikki Dylanin kaverit oli tosi mukavia. Mulle ei oltu niin törkeitä, mutta jokkut asiakkaat kuulemma oli ihan kauhuissaan sanonu, "ei, nämä on minun ostokseni", kun tarjoiduttiin auttaan pakkaamisessa. Mutta mun tuli melkein ikävä mun kesätöitäni kesällä 2009, kun työskentelin s-marketissa ja kuljunkartanossa. Joitakin ihmisiä on niin kiva auttaa, kun ne on niin mukavia. Jokkut oli kyllä liian varovaisia, kun ne sano ettei tarvi apua, mutta halus kuitenkin lahjoittaa. En voi käsittää, kuinka paljon amerikkalaiset ostaa kerralla ruokaa. Vähintään viikon ostokset kerralla. Viimenen nainen, jota autoin kertoi meille, että "en oo käyny kaupassa aikoihin, käyn yleensä kerran kuussa". Siltä se näyttikin, koska jouduttiin auttaan sitä, että se olis saanu ostoksensa kuljetettua autolle yhdellä kertaa. Sellanen vuori niitä meinaan oli... Olisin voinu olla siellä varmaan koko päivän, mutta halusin tehdä jotain Mattheksen ja Jackinkin kanssa. Mentiin pelaan tennistä. Se oli ihan kivaa, mutta täällä on jo aika kylmä. Eilen oli joku 10 astetta päivällä. Illalla oli taas football peli. Oli ihan sairaan kylmä, mutta me voitettiin taas! Se oli play offien eka peli, eli jos vielä jatketaan voittamista, niin on vielä kylmiä pelejä tiedossa. Illalla pelattiin Jackin ja Mattheksen kanssa hetki band heroa. Ne oli aika väsyneitä, tai Jack ainakin, koska se halus pelata Mattheksen kanssa jotain ipod peliä yhdessä. Sitten mä pelasin wiillä wii playtä. Rakastan meidän nauhottavaa tv:tä, mutta jotain sellasta lehtee tai internet sivua kaipaisin, josta vois kattoo etukäteen, mitä ohjelmia on tulossa. Pitää varmaan kysyä Jackiltä, onko niillä mitään semmosta, kun on niin monta kanavaakin.. Lähinnä jotain internet sivua...
Tänään pitäis vihdoinkin päästä lentään, kun aurinkokin paistaa eikä pilviäkään paljon taivaalla!!! Sitten mennään illemmalla syömään taas Vannien ja Chuckin kanssa. Kiva päivä tulossa! :)
tässä vielä lopuks kuva, kun olin viime viikonloppuna kaverin ja sen kavereiden kanssa siellä Trail of terror paikassa.
Minä tuttuun tapaan silmät kiinni, Maggie, Anthony, Shelby ja Dylanainiin yleisön pyynnöstä(Joonaksen) tässä niitä pyssyjä nyt oli. En tiedä, olisko voinu pistoolin ostaa >.<...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti